"Normaalikoulu on normaali, niin tavallinen koulu että!" Oppilaiden, vanhempien ja opettajien käsityksiä Hämeenlinnan normaalikoulun koulukulttuurista

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Hämeenlinnan normaalikoulun oppilaiden, oppilaiden vanhempien ja koulun opettajien käsityksiä koulun koulukulttuurista ja sen mahdollisista erityispiirteistä. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin Hämeenlinnan normaalikoulun koulukulttuurin soveltuvuutta erilaisille oppijoille. Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdyttiin aikaisempiin tutkimuksiin kouluviihtyvyydestä sekä koulukulttuurin ja kouluviihtyvyyden määritelmiin. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta määriteltiin tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet ”erilainen oppija” ja ”koulu oppimisympäristönä”. Lisäksi perehdyttiin Piaget’n ja Vygotskin teorioihin lapsen ajattelun kehityksestä. Tämän kvalitatiivisen tapaustutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin monin eri metodein. Aineistonkeruun menetelminä käytettiin avoimia kyselylomakkeita, teemahaastattelua sekä ainekirjoitusta. Tutkimukseen osallistui 11 oppilasta, neljä opettajaa sekä kahden luokan oppilaiden vanhemmat. Aineisto analysoitiin sisällön analyysiä ja teemoittelua hyväksi käyttäen. Hämeenlinnan normaalikoulun arkea leimaa hyvin vahvasti harjoittelukoulun rooli, mikä näkyy erityisesti opetusta antavien opettajien vaihtuvuutena. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat, oppilaiden vanhemmat ja opettajat kokivat harjoittelukoulun mukanaan tuomat erityispiirteet pääosin positiivisina, joskin myös negatiivisten vaikutukset tiedostettiin. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että Hämeenlinnan normaalikoulun erilaiset oppijat viihtyvät koulussaan hyvin ja tämä välittyy myös koteihin. Erilaisten oppijoiden välillä ei havaittu merkittäviä eroavaisuuksia koulussa viihtymisessä. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat kokivat, ettei heidän koulunsa koulukulttuurissa ole merkittäviä erityispiirteitä. Opettajat ja oppilaiden vanhemmat olivat oppilaita tietoisempia koulun koulukulttuurin erityispiireistä ja niiden positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista. Opettajat tiedostivat myös harjoittelukoulun mukanaan tuomat haasteet erilaisten oppijoiden näkökulmasta. Tutkimuksen pohdinnoista nousi esiin kaksi mahdollista jatkotutkimusaihetta. Tutkimusta voisi jatkaa käyttämällä kvantitatiivisia menetelmiä, jolloin tavoitettaisiin suurempi tutkimusjoukko. Toisena mahdollisuutena olisi tutkia koulukulttuurin soveltuvuutta erilaisille oppijoille heidän oppimistulostensa valossa. Avainsanat: koulukulttuuri, kouluviihtyvyys, normaalikoulu, koulu oppimisympäristönä, ajattelun kehitys, erilaiset oppija